Tampere Brain & Mind:n ohjausryhmän jäsen, Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimusjohtajana toimiva Tarja Laitinen on taustaltaan keuhkosairauksen erikoislääkäri, sekä omaa lisäksi vahvan tutkimustaustan genomiikan ja genetiikan saralta. Hän on toiminut tutkijana myös USA:ssa, MIT:n ja Harvardin yhteisessä genomikeskuksessa. Tutkimusjohtajana Tays:ssa hän toimii jo viidettä vuotta, ja on alusta pitäen ajanut vahvasti eteenpäin hoidon vaikuttavuuden tutkimusta.
Tays:ssa tutkimusta tehdään monesta eri näkökulmasta, mutta hoitojen vaikuttavuuden tutkimus on kuitenkin sairaalamaailmassa keskiössä, Tarja kertoo. Yksi suuremmista tavoitteista onkin niin sanotusti ”biomarkkeroida” potilasryhmiä, eli tunnistaa potilaat jotka kustakin hoidosta hyötyisivät eniten. Tällä toimintatavalla voitaisiin välttää turhia, toimimattomia hoitoja jotka voivat aiheuttaa epämukavuutta potilaille, sekä myös luoda merkittäviä säästöjä terveydenhuollolle.
Tarjan mukaan sairaalassa tapahtuva tutkimus voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Ensimmäisenä ns. klassinen lääketiede, jossa uusi tieto sairauksien synnystä ja parhaista hoidoista syntyy pala palalta kansainvälisenä yhteistyönä. Nämä tutkimukset tyypillisesti vaativat sairaalaolosuhteissa tutkimusnäytteiden ottoa ja muita diagnostisia tutkimuksia, sekä kokeellisia hoitoja monilla eri potilasryhmillä.
”Practical clinical studies” puolestaan viittaa uusien, muualla tehokkaiksi osoitettujen hoitomuotojen käyttöönottoon tutkimuksen avulla. Näissä tutkimuksissa keskitytään vaikuttavuuteen, eli kuinka uusi hoito tai toimintatapa toimii juuri meidän sairaalassamme ja osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Esimerkiksi epilepsian, dystonian, essentiellin vapinan, kivun ja Parkinsonin tautiin käytetyssä neuromodulaatiohoidossa tehdään tutkimusta, jonka tavoitteena on karakterisoida hoitoa Tays:sa saaneet potilaat ja selvittää hoidoista parhaimman hyödyn saavat potilasryhmät. Aivostimulaatiohoito on hyvin kallis hoitomuoto, joten turhien operaatioiden välttäminen on kaikille osapuolille hyödyksi. Tämänkaltaiseen vaikuttavuustutkimukseen tutkijat voivat saada siltarahoitusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omasta tutkimusohjelmasta, jonka avulla tutkimus saadaan käyntiin ja alustavien tutkimustulosten tuella jatkorahoituksen saaminen on helpompaa.
Kolmantena ryhmänä on yhteistyötutkimus yritysten ja yliopiston kanssa. Tämän kaltainen, useamman tahon välinen tutkimusyhteistyö, joka hyödyttää kaikkia osapuolia, on myös sairaalan näkökulmasta tavoiteltava yhteistyömuoto. Yhtenä esimerkkinä mahdollisesta yhteistyöprojektista on potilastiedon toisiokäyttö, mikä on perusta sille, että täsmälääketiede/personalized medicine voi kehittyä. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tutkimuksen, samalla turvaten potilaiden yksityisyyden ja antaen selkeät pelisäännöt potilastiedon tutkimuskäytölle. Potilastiedon toisiokäyttöön liittyvät asiat ovatkin Tarjalle hyvin tuttuja, sillä hän on ollut aktiivisesti mukana toisiokäyttöön liittyvässä lainsäädäntötyössä, lain muutosvaatimuksissa, sekä lain jalkauttamisessa. Toisiokäyttö-esimerkistä huolimatta, tutkimusprojektin aihetta tai suuntaa ei sairaalan puolelta haluta kuitenkaan rajata, päinvastoin. Yhteistyöprojekti voisi koskettaa mitä tahansa aihealuetta, kuten esimerkiksi ohjelmistoja, laitteita, tai lääkkeitä. Tärkeimpänä näissä yhteistyötutkimuksissa nähdään se, että kaikki tutkimukseen osallistuvat hyötyvät tutkimuksesta.
Aivotutkimuksen/neurotieteiden tietyillä osa-alueilla tutkimuksessa on nähty nopeaa kehitystä mm. uusien kuvantamismenetelmien myötä. Mutta etenkin psykiatrian ja neurodegeneratiivisten sairauksien hoidossa on vielä suuria puutteita, ja hoitoa tulisi kehittää entistä enemmän. Lisäksi hoidon vaikuttavuuden tutkimusta voisi laajentaa entisestään, sillä potilasryhmien karakterisoinnin jälkeen ovia avautuu usealle muullekin tutkimusidealle, kuten esimerkiksi miksi ja miten hoito toimii juuri tälle kohderyhmälle ja miksi ei toiselle. Tarjolla tutkimukseen on runsaasti materiaalia aiemmista vaikuttavuustutkimuksista, kuten esimerkiksi aiemmin mainituista neuromodulaatiohoito-tutkimuksista, mm. kuvantamisen ja monenlaisten potilaalle tehtyjen mittausten muodossa.
Kaiken kaikkiaan tutkimuskenttä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa näyttäytyy hyvin valoisana ja tutkimusmyönteisenä. Tutkimukseen kannustetaan ja tutkimusta tuetaan sekä rahallisesti että tutkimushoitajaresursseilla, tutkijoita tuetaan tutkimusvapailla, sekä yhteistyötä mahdollistetaan niin yliopiston kuin yritysmaailmankin kanssa – kuitenkin aina muistaen se, miksi työtä tehdään: potilas ja hänen hyvinvointinsa on aina keskiössä.
Voit lukea lisää Tarjasta myös Tays:n omasta artikkelista.
Lisätietoja:
Tutkimus ja kehittäminen | Tampereen yliopistollinen sairaala
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta, johon kuuluu 12 organisaatiota kuudessa eri kaupungissa. Lue lisää kansallisesta verkostostamme täältä.