Me olemme Tampere Brain & Mind – Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura

Me olemme Tampere Brain & Mind – Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura

Kaija Puura työskentelee ylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja johtaa Lastenpsykiatrian tutkimusryhmää, joka sijoittuu TamCam-tutkimuskeskukseen Tampereen yliopistolla. Kaija toimii myös toiminnanjohtajana World Association for Infant Mental Health, WAIMH:ssa, sekä johtokunnan jäsenenä the International Association for Child and Adolescent Psychiatry and Allied Professions, IACAPAP:ssa, jonka lisäksi hän on yksi Pirpana ry:n perustajajäsenistä.

Tutkimusuransa alkuvaiheessa Kaijan ensimmäisissä tutkimusprojekteissa käsiteltiin lasten mielenterveyden häiriöitä epidemiologisesta näkökulmasta, mm. vertaamalla lasten itsensä raportoimia mielenterveyden oireita vanhempien näkemyksiin lastensa mielen hyvinvoinnin tilasta. Kyseessä olikin merkittävä tutkimus, sillä se näytti, kuinka vaikeaa vanhempien on tunnistaa lastensa mielen hyvinvoinnin järkkyminen. Jopa itsetuhoiset ajatukset saattoivat tulla vanhemmille täytenä yllätyksenä.

Sittemmin Kaija päätyi pikkulapsipsykiatrian pariin silloisen ohjaajansa, professori Tuula Tammisen, kautta. Kaija päätyi mukaan suureen eurooppalaiseen monikeskustutkimukseen, jossa tavoiteltiin pienten lasten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, ja varhaisen puuttumisen mahdollistamista jo neuvolatasolla. Tämä menestyksekäs projekti johti Suomessa mm. neuvolahoitajien lisäkoulutukseen vuorovaikutustaidoissa, ja koulutuksessa painotettiin lisäksi esimerkiksi lasten katsekontaktin seurantaa. Tämä on merkittävä oppi neuvolahenkilöstölle, sillä katsekontaktin välttely voi esimerkiksi viitata vanhemman masennuksen aiheuttamaan lapsen sosiaaliseen vetäytymiseen tai neuropsykiatriseen kehityshäiriöön.

Työtä Tampereen neuvoloiden kanssa on tehty runsaasti myös muissa puitteissa, aiheena esimerkiksi vauvojen varhaisen  ahdingon tunnistamista, sekä vanhempi-lapsi vuorovaikutuksen ja vauva-ajan jaettujen ilon hetkien myönteisestä merkityksestä myöhemmälle lapsuuden ajan mielenterveydelle. Kaijan tohtorioppilas, lasten- ja nuorisopsykiatri Anusha Lachman Stellenboschin yliopistossa sai juuri tästä aiheesta väitöskirjansa valmiiksi ja osoitti kuinka vauvaiässä vanhemman kanssa jaetut ilon hetket olivat yhteydessä parempaan lapsen sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen myöhempien vuosien aikana.

 

Monitieteistä tutkimusyhteistyötä

Viime vuosina lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarpeen kasvu on ollut todella suurta, ja myös Tampereella koetetaan löytää ratkaisuja ja uusia hoitomuotoja tässä haastavassa tilanteessa. Sairaalaan on rakennettu mm. aistihuone lasten- ja nuorisopsykiatrian käyttöön. Hoitojen tukena käytetään myös virtuaalitodellisuutta ja 360° – videoita, joita voidaan käyttää esimerkiksi turvallisesti simuloimaan altistustilanteita, kuten kouluruokalaa tai vaikkapa bussia, ahdistuneisuushäiriöstä kärsivälle lapselle ja opettaa niiden avulla myös arjen taitoja lapsille ja nuorille.

Kaijan tutkimuksen kärki on siirtynyt alkuvaiheen epidemiologisista tutkimuksista enemmän tahdosta riippumattoman hermoston merkityksen tutkimiseen esimerkiksi ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Kaija on etenkin kiinnostunut interventiotutkimuksista, ei-lääkkeellisistä hoidoista, sekä helposti käytettävien sovellusten kehityksestä perusterveydenhuollon käyttöön. Esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoitukset, sekä syvähengitysrytmin käyttäminen ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa on todettu hyvin toimiviksi, ja niitä tutkitaan parhaillaan esimerkiksi lasten pistostilanteissa. Tämän kaltaiset projektit on mahdollistanut tiivis yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian, sekä pediatrian välillä Riittakerttu Kaltialan ja Sauli Palmun kanssa.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Informaatiotekniikan ja viestinnän tiedekunnassa toimivan vuorovaikutteisen teknologian professorin Markku Turusen kanssa. Esimerkiksi Digitarinat-pilottiprojektissa testattiin lisäävätkö tarinat vuorovaikutusta ja tunteista puhumista lasten ja varhaiskasvattajien välillä. Uusimpana aluevaltauksena Kaijalla ja Markulla on sosiaalinen robotiikka, ja tätä pilotoidaankin tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa Tampereella.

 

Tutkimuksesta käytäntöön

Lyhyesti ja ytimekkäästi voimme siis sanoa, että lastenpsykiatrialla tehdään laajasti tutkimusyhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimusryhmien kanssa, keskittyen mm. ennaltaehkäiseviin interventioihin varhaiskasvatuksessa, palveluverkon digitalisaatioon, VR-tekniikoiden ja syvähengitys- ja rentoutustekniikoiden yhteiskäyttöön lasten ahdistuneisuushäiriön hoidossa, sekä altistustekniikoiden kehittämiseen, joiden avulla voidaan harjoittaa lapsilta puuttuvia taitoja. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uusia, parempia tapoja tukea sekä lapsia, että heidän perheitään.

Uuden yhteistyön suhteen Kaijalla on kaksi toivetta: aivotutkijat, jotka olisivat kiinnostuneita jo kehitettyjen ja hyväksi todettujen hoitomuotojen mittaroimisesta – löytyisikö siis käyttöön vielä parempia mittareita, kuin sykevälivaihtelun seuranta? Lisäksi toiveissa olisi lisätä yhteistyötä myös varhaiskasvatuksen tutkijoiden kanssa, sillä upeita pilottiprojekteissa kehitettyjä sovelluksia olisi hienoa tutkia ja kehittää entistä toimivammiksi.

 

Hoitotyön, ja monipuolisen tutkimuksen lisäksi Kaijaa pitää kiireisenä myös muut, ”oman työn ohella” tehtävät projektit. Pidäthän silmät ja korvat auki, sillä juuri nyt työn alla on 10 podcastin sarja jossa vastataan vanhemmuuteen liittyviin kysymyksiin! Tästä enemmän lähempänä julkaisupäivää!

 

Lisätietoja:
Tutkijaprofiili, Kaija Puura
Tays Lastenpsykiatria
Lastenpsykiatrian tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Tampere Center for Child, Adolescent and Maternal Health Research
The European Early Promotion Project: A new primary health care service to promote children’s mental health
World Association for Infant Mental Health
International Association for Child and Adolescent Psychiatry and Allied Professions
Pirpana ry

 

Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta, johon kuuluu 12 organisaatiota kuudessa eri kaupungissa. Lue lisää kansallisesta verkostostamme täältä.