Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja, dosentti Kaisa Hartikainen on luotsannut ryhmäänsä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa jo vuodesta 2011. Monitieteisessä ryhmässä tutkitaan ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevia aivomekanismeja ja kuinka ne ovat muuttuneet aivovamman, aivosairauden tai neuromodulaatiohoidon myötä. Lisäksi tutkimusryhmä osallistuu aktiivisesti yhteistä kansallista hyvää ajaviin, aivoterveyttä edistäviin projekteihin, kuten Kestävä Aivoterveys-hankkeeseen sekä Aivoliiton luotsaamaan Kansalliseen aivoterveysohjelmaan.
Kaisalla on kliinisen neurologin koulutuksensa lisäksi monitieteinen tausta tutkijana. Hän on tehnyt töitä solufysiologiasta käyttäytymisneurologiaan ja kokeelliseen psykologiaan. Tämän lisäksi hän on työskennellyt vuoden verran tutkijana Tampereen Teknillisen Korkeakoulun signaalinkäsittelyn laitoksella. Kahdeksan vuoden ajan hän toimi kognitiivisen ja affektiivisen neurotieteen ja käyttäytymisneurologian tutkijana USA:ssa, työpaikkoinaan Kalifornian yliopistot UC Davis, UC Berkeley ja UC San Franciscon Muisti ja ikääntyminen -keskus.
USA:n vuosina Kaisan kiinnostuksen kohteena tutkimuksen puolella olivat mm. otsalohkojen vaikutus tunteisiin ja tarkkaavuuteen sekä niiden vuorovaikutukseen. Potilastyön rinnalla tutkittiin mm. otsalohkovaurion saaneita, otsalohkodementiaa sairastavia henkilöitä ja sitä kuinka tietojenkäsittely, tarkkaavuus ja tunnetoiminnot ovat muuttuneet sairauden tai vaurion myötä.
Tuoreita tutkimussuuntia
Yksi Kaisan viimeisimmistä kiinnostuksen aiheista on työuupumus, josta on kasvanut viime vuosien aikana globaali pandemia. Uupumuksen tiedetään vaarantavan niin aivoterveyden kuten yleisen hyvinvoinninkin, joten on tärkeää huolehtia siitä, ettei aivoja kuormiteta yli niiden voimavarojen. On myös tärkeää löytää tapoja uupumuksen helppoon tunnistamiseen, jotta siihen voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Juuri Brain Sciences-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan uupumuksen vaikutusta koehenkilöiden kognitioon, fysiologiaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Koehenkilöiden sykettä ja askelia mitattiin puettavilla antureilla, jonka lisäksi koehenkilöt vastasivat hyvinvointia mittaaviin kyselyihin.
Uupuneilla keskisyke oli korkeampi, fyysinen aktiivisuus vähäisempää ja heillä oli enemmän haasteita arjen toiminnanohjauksessa. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin selkeä korrelaatio toiminnanohjauksen ja sydämen toiminnan välillä. Uudet tulokset avaavat mielenkiintoisen näkymän puettavien sensoreiden käyttöön uupumuksen havaitsemisessa. Voitaisiinko uupumus tunnistaa nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa käyttämällä tutkimuksessa seurattuja parametreja?
Yhteistyö mahdollistaa tutkimuksen uudet tuulet
Puettavien anturien käytöstä ja kehityksestä onkin kasvanut uusi kiinnostuksen aihe Kaisalle. Siihen avautui mahdollisuus, kun Kansallisen Neurokeskuksen järjestämä tapaaminen aktivoi signaalinkäsittelyn professori Tarmo Lippingin ja Kaisan jo 90-luvulla alkaneen yhteistyön uudelleen. Ajatuksena on kehittää helppo ja vaivaton aivohyvinvoinnin mittari, jonka avulla esimerkiksi työpaikalla työn kuormitusta voitaisiin seurata. Mittari hyödyntäisi puettavaa EEG-teknologiaa sekä Kaisan tutkimusryhmän kehittämiä EEG-pohjaisia aivoterveyden ja -hyvinvoinnin biomarkkereita.
Tämän lisäksi Kaisan kiinnostuksen kohteena ovat myös neuromodulaatiohoidot, joilla voidaan tukea ja normalisoida aivojen tiedonkäsittely- ja tunnetoimintoja. Kaisan tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut invasiivisen vagushermostimulaation parantavan työmuistia lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastavilla. Tällä hetkellä käytössä olevia invasiivisiä modulaattoreita voidaan kuitenkin käyttää vain vakavampien sairauksien hoidossa kirurgisten operaatioiden muodostaman riskin vuoksi. Tämän vuoksi uudet ei-invasiiviset neuromodulaatiomuodot muodostavat kiinnostavan tutkimuskohteen sekä Kaisan tutkimusyksikössä että maailmanlaajuisestikin mm. muistisairaiden tai työuupumuksesta kärsivien hoidossa.
Kaisan monitieteinen tausta on mahdollistanut neurotieteen ja neurofysiologian yhdistämisen kliinisen neurologian osaamiseen. Kaisa pitääkin äärimmäisen tärkeänä potilastyön ja tutkimuksen yhdistämistä, mikä antaa laajemman näkökulman sekä tutkimukseen että potilaiden hoitoon. Tämän vuoksi Kansallisen Neurokeskuksen verkostojen tarjoama mahdollisuus monitieteiseen yhteistyöhön, ja myös yliopistolla ja sairaalamaailmassa tapahtuvan tutkimuksen lähentymiseen ovat hieno mahdollisuus tulevaisuuden tutkimusyhteistyölle.
Lisätietoja:
Tutkijaprofiili: Kaisa Hartikainen
Tutkimusryhmän sivusto: Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö
Artikkeli Brain Sciences – lehdessä:
Occupational Burnout Is Linked with Inefficient Executive Functioning, Elevated Average Heart Rate, and Decreased Physical Activity in Daily Life
Artikkeli the Journal of Clinical and Experimental Neurophysiology-lehdessä:
Vagus nerve stimulation improves working memory performance
Kansallinen aivoterveysohjelma | Aivoliitto
Lääkärilehti: Kansallinen Aivoterveysohjelma
Tampere Brain & Mind on osa Kansallisen Neurokeskuksen tutkijaverkostoa. Lisätietoa verkostostamme löydät osoitteesta: www.neurocenterfinland.fi