Elina Kontu toimii autismikirjon ja kehitysvammapsykologian professorina Seinäjoella, Tampereen yliopistossa. Monitaitaja Elina on taustaltaan filosofian tohtori (erityispedagogiikka) kasvatustieteiden lisensiaatti, sekä varhaiserityiskasvatuksen dosentti. Lisäksi hän on musiikki- ja psykoterapeutti, erityisopettaja sekä lastentarhanopettaja.
Kontu aloitti tutkimusuransa tutkimalla mielen teoriaa autismikirjossa. Nykyisin hänen tutkimuksensa keskittyy vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen, sekä kehitysvammaisuuteen liittyviin oppimisen ja mielenterveyden teemoihin.
Mutta ennen kuin siirrymme aiheessa eteenpäin, on hyvä tietää, mitä on autismikirjo?
Terveyskirjasto kuvaa autismikirjoa seuraavalla tavalla:
Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Sana ”autismikirjo” kuvaa oireiden moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja vaikeusasteiden vaihtelua. Autismikirjon häiriöt ilmenevät kahdella pääalueella:
- vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena
- rajoittuneina, toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.
Vaikka ymmärrys autismikirjon häiriöstä kasvaakin päivä päivältä, emme vielä tiedä tarkkaan mistä häiriöt johtuvat. Tutkimusten mukaan autismikirjolla näyttää olevan jonkin verran perinnöllistä taustaa, mutta myös ympäristö voi vaikuttaa sen kehitykseen. Selvärajaista syytä ei autismikirjon häiriöiden synnylle ole vielä kuitenkaan löydetty.
Häiriön syiden selvittämisen lisäksi tutkijoilla, sekä autismikirjon henkilöiden kanssa työskentelevillä on työlistallaan myös lukuisia muita haasteita ratkaistavanaan. Yksi tärkeimmistä on henkilöiden tarvitseman tuen kehittäminen, esimerkiksi kommunikaation saralla. Tämän vuoksi onkin erinomaista nähdä, kuinka monitieteelliset tutkimusryhmät voivat yhteistyöllä lähteä ratkomaan näinkin haastavia ja moninaisia tuen tarpeita.
Monitieteistä yhteistyötä inklusiivisemman yhteiskunnan luomiseksi
Elinan luotsaama ANDANTE-tutkimusryhmä on malliesimerkki monitieteisestä lähestymistavasta. Ryhmän tavoitteena on kehittää vaikutukseltaan tehokkaita kuntoutuksen ja pedagogiikan polkuja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten elämän laatua ja hyvinvointia parannetaan eri toimijoiden yhteistyötä kehittäen. Kehitysvammapsykologian, autismikirjon ja neuropsykiatrian uusimman tiedon kokoaminen sekä uuden tiedon tuottaminen alueen toimijoiden hyödynnettäväksi on keskiössä (lainaus tutkimusryhmän sivuilta).
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Elinan ryhmässä työskentelee tällä hetkellä 11 tutkijaa ja 8 väitöskirjatutkijaa, sekä ryhmällä on myös useita yhteistyökumppaneita eri aloilta. Ryhmä yhteistyökumppaneineen sisältää osaamista esimerkiksi sosiaalityön, lääketieteen, taloustieteen, logopedian, erityispedagogiikan, musiikkiterapian, sosiaalishaptisen kommunikaation (ml. älytekstiilit), ja varhaiskasvatuksen saralta.
Kohderyhmänä myös perheet ja läheiset
On tärkeää huomioida, että tutkimusprojekteissa ei keskitytä ainoastaan autismikirjon henkilöihin, vaan tavoitteena on löytää erilaisia arkea helpottavia toimintamalleja myös perheille ja läheisille. Lukuisissa käynnissä olevissa yhteistyöhankkeissa tutkitaan esimerkiksi autismikirjon ihmisten, kehitysvammaisten, ja heidän läheistensä tukea, yhdenvertaisuutta, ja äänen kuuluville tuomista.
Ryhmä on myös osallisena EU:n rahoittamassa, viisi Euroopan maata kattavassa hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään tukimuotoja ja käytänteitä korkeakouluissa opiskelevien autismikirjon henkilöiden opintojen ja työllistymisen tueksi. Projekti toimii co-design-periaatteella, eli kohderyhmä on tiiviisti mukana tutkimuksen suunnittelussa ja kehityksessä (IMAGE-hanke).
Kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta
Työtä yhteiskunnan ja yleisen asenneilmapiirin parantamiseksi niin, että kaikki ihmiset tulevat huomioiduksi ja kuulluiksi omina itsenään, on vielä runsaasti useilla elämän osa-alueilla. Mutta jokainen tutkimusprojekti vie kuitenkin asioita askel kerrallaan eteenpäin, parantaen niin läheisten kokemuksia tuen ja hoidon saannista, kuin myös esimerkiksi autismikirjon ihmisten tulevaisuuden näkymiä vaikkapa parempien uusien kommunikointimenetelmien ja yleisen autismin ymmärryksen parantumisen myötä.
Kun näemme autismikirjon ihmisen erityisominaisuudet ja -osaamisen diagnoosin takana, voimme paremmin ymmärtää niin mahdolliset haasteet ja niihin tarvittavan tuen, kuin myös sen potentiaalin joka jokaisessa yksilössä on – sen sijaan että näkisimme ihmisen vain hänen diagnoosinsa kautta. Näin voimme kuka tahansa mahdollistaa myös autismikirjon henkilöiden osallistumista koulu- ja työmaailmaan.
28.3.-3.4.2022 on Autismitietoisuuden viikko. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta autismista, sekä tarjota autismikirjon ihmisille, heidän läheisilleen sekä kaikille autismikirjosta kiinnostuneille tietoa ja tapahtumia. Lisätietoa: Autismitietoisuuden viikko – Autismiliitto