Suhteellisen tuore tamperelainen Sari omaa vaikuttavan, monitieteisen taustan, josta löytyy niin kielten opintoja, psykologian tohtorin tutkinto, dosentuuri kognitiivisesta neurotieteestä, tutkimusta kieltenopetuksesta, sekä viimeisimpänä logopedian tenure track -professuuri Tampereen yliopistossa, Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Tutkimuksen saralla Sari on kiinnostunut etenkin kielistä, aivoista ja oppimisesta. Hän on vahvasti mukana mm. NordForskin rahoittamassa TEFLON-projektissa (Technology-enhanced foreign and second-language learning of Nordic languages), jonka tavoitteena on auttaa Pohjoismaihin saapuneita maahanmuuttajalapsia paikallisen kielen opettelussa. Projektissa on kehitetty lapsille suunnattua kielenoppimipeliä, joka helpottaa haastavien pohjoismaisten kielten oppimista.

Aalto-yliopiston kanssa kehitettävä automaattinen puheentunnistus on yksi pelin tärkeimmistä ominaisuuksista. Tunnistusta käytetään sekä lapsen puheen arviointiin että oppimista tukevan palautteen antamiseen. Lisäksi projektissa kehitetään uusia menetelmiä puheentunnistukseen ja kielten opetukseen. Projektin taustalla on vahva monitieteinen tiimi, jossa on osaamista insinööritieteistä, kognitiivisesta neurotieteestä, psykolingvistiikasta, logopediasta sekä kielten opetuksesta.

TEFLONissa kehitettyä peliä käytetään myös toisessa hankkeessa, jossa muokataan pelistä versiota Suomeen tulleiden ukrainalaislasten käyttöön, tavoitteena helpottaa kielenoppimista ja sopeutumista uuteen maahan. Projektin rahoittaa Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopistosta. Sarin tutkimusryhmä on kerännyt puhenäytteitä lapsilta automaattisen puheentunnistusjärjestelmän opettamiseksi koneoppimisen avulla, jotta puheentunnistus saadaan viritettyä tunnistamaan ukrainalaislasten puhetta.

Toinen mielenkiinnon kohde ja julkisuuttakin saanut projekti liittyy vastasyntyneiden vauvojen sekä pienten lasten (1-2 vuotta) kielen kehitykseen. Lapsia tutkitaan mittaamalla aivosähkökäyrää (EEG), jonka avulla voidaan päätellä aivojen kykyä ennakoida sanoja kuulemiensa tavujen perusteella. Tämänkaltainen ennakoiva prosessointi voi auttaa sanojen tunnistamisessa ja oppimisessa kielenkehityksen varhaisissa vaiheissa. Ennakoiva oppiminen on tärkeä osa aivojen toimintaa.

• Olen innostunut vastasyntyneen vauvan oppimiskykyyn liittyvistä tuloksistamme. Käyttämällä EEG-mittauksen aikana koeasetelmaa, jossa vauvan aivot pystyvät ennakoimaan puheärsykkeitä, voimme tutkia vauvan oppimiskykyä. Tämä kyky näyttää vaikuttavan myös myöhempään kehitykseen. Vauvat, joilla muodostuu vastasyntyneenä parempia muistijälkiä puheelle, tuottavat pidempiä puhunnoksia 2 vuoden iässä. Tämä yhteys vastasyntyneen oppimiskyvyn ja myöhemmän kielenkehityksen välillä viittaa siihen, että tulevaisuudessa näitä menetelmiä voisi käyttää arvioimaan kielenkehityksen häiriön riskiä jo pian syntymän jälkeen, mikä mahdollistaisi kielenkehityksen varhaisen tukemisen, toteaa Sari.

Voit lukea tutkimuksesta lisää täältä: Tutkijat löysivät yhteyden vastasyntyneen vauvan oppimiskyvyn ja myöhemmän kielenkehityksen välillä | Tampereen korkeakouluyhteisö

Saria kiinnostaa yhteistyö kielenkehityksen ja sen häiriöiden parissa. Hän on myös kiinnostunut uudesta teknologiasta, jota voitaisiin käyttää kuntoutuksessa.

–Kaltaiselleni uudelle tulokkaalle Kansallinen Neurokeskus vaikuttaa todella hyödylliseltä verkostolta. Olen jo saanut uusia kontakteja Tampere Brain&Mindin kautta, Sari kertoo.

Lisätietoa tutkimuksesta (englanniksi):
Sari Ylinen
Tampereen Yliopisto, Logopedian tutkimus
Nordforsk: TEFLON-project
Aalto University: TEFLON-project

Tutkimusartikkeleita liittyen sanojen tunnistukseen ja oppimiseen kielenoppimisen varhaisessa vaiheessa:
https://doi.org/10.1111/desc.12472
https://doi.org/10.1016/j.dcn.2022.101113

Tampere Brain & Mind on osa Kansallisen Neurokeskuksen tutkijaverkostoa.  Lisätietoa verkostostamme löydät osoitteesta: www.neurocenterfinland.fi

Valokuvaaja: Anna-Riikka Smolander