Artikkelisarjan toisessa osassa esittelemme Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaanin, anatomian professori Seppo Parkkilan. Seppo tuo Tampere Brain&Mind:n ohjausryhmään laajempaa näkemystä lääketieteen tutkimuksen saralta, ja tiedekunnan toiminnan näkökulmasta.
Sepon oma tutkimus on keskittynyt hyvin moninaisen hiilihappoanhydraasi (carbonic anhydrases, CA)-entsyymiryhmän toimintaan. Näiden entsyymien päätehtävänä on elimistön happo- emäs-tasapainon ylläpitäminen. Vaikka tällä hetkellä tutkimuksen fokus onkin tuberkuloosin puolella, myös aivotutkimuksen saralla on tehty paljon töitä aiheeseen liittyen.
Aivokasvaintutkimuksessa yhteistyö alkoi jo parisenkymmentä vuotta sitten Hannu Haapasalon (Fimlab) ja Joonas Haapasalon kanssa, kun tietyn hypoksian (vähähappisuuden) merkkinä toimineen CA-entsyymin pitoisuuden huomattiin korreloivan aivokasvainten pahanlaatuisuuteen. Tämä yhteistyö on tuottanut jo 15 tutkimusartikkelia, ja CA-9-isoformia voidaan yhä käyttää aivokasvainten pahanlaatuisuuden diagnosointiin.
CA-entsyymiryhmään kuuluu myös kolme entsyymitoiminnaltaan inaktiivista isoformia. Toisin sanoen, nämä isoformit eivät säätele happo-emäs tasapainoa muiden ryhmän entsyymien tavoin. Sepon tutkimusryhmässä post doc-tutkijana toimiva Ashok Aspatwar on tutkinut näitä isoformeja seeprakaloissa, selvittääkseen niiden tehtäviä elimistössä. Isoformien on todettu ilmentyvän keskushermostossa, ja ne liittyvät vahvasti kalan kehitykseen. Tietyn isoformin puutteen on huomattu myös aiheuttavan merkittäviä liikehäiriöitä. Kyseessä on siis hyvin mielenkiintoinen entsyymiryhmä, jonka eri isoformeilla on merkittäviä rooleja niin aivoissa kuin keskushermostossakin.
Seppo kertoo, että Tampereella perinteisesti vahvoja tutkimusalueita ovat olleet mm. syöpä ja immunologia, mutta viime vuosina myös aivotutkimus on alkanut nostaa profiiliaan. Nyt Kansallisen Neurokeskuksen, ja sen alueellisen toimipisteen Tampere Brain & Mind:n perustamisen myötä aivotutkimuksesta voitaisiin rakentaa Tampereen seuraava fokusalue.
Tampereen ominaispiirteisiin kuuluu monitieteellisyys, joka näkyy myös aivotutkimuksen saralla. Tutkimusta löytyy neuropatologiasta kliinisiin neurotieteisiin, perustutkimukseen ja insinööritieteiden puolelle. Tämä laaja skaala voi olla haaste, jos kullakin alalla on vain yksittäisiä tutkijoita, mutta Neurokeskuksen toiminnan myötä tämäkin voidaan kääntää vahvuudeksi, sillä kansallisen yhteistyön mahdollistaminen lisää volyymia myös kapeammilla tutkimusaloilla. Toki tutkijoiden oma aktiivisuus on avainasemassa, mutta helppo pääsy kansalliseen verkostoon auttaa, ja nopeuttaa myös tarvittavien yhteistyökumppanuuksien löytymistä, Seppo toteaa.
Lisätietoja:
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
Tutkijaprofiili: Seppo Parkkila
Anatomian tutkimusryhmä
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta, johon kuuluu 12 organisaatiota kuudessa eri kaupungissa. Lue lisää kansallisesta verkostostamme täältä.